Tänään meillä on etuoikeus istua alas Pontus Axellin, kokeneen käsipalloharrastajan ja fyysisen suorituskyvyn valmentajan, kanssa syventyä hänen rikkaaseen kokemukseensa ja ainutlaatuisiin oivalluksiinsa. Pontus on ollut syvästi mukana käsipallossa lapsuudesta asti. Viimeisten 12 vuoden aikana eliittipelaajasta valmentajaksi siirtynyt Pontus tuo pöytään runsaasti tietoa ja tarjoaa kurkistuksen ruotsalaisen käsipallon monimutkaisuuteen ja hänen innovatiiviseen lähestymistapaansa parantaa suorituskykyä käsipallossa.
Pontus, voitko esitellä itsesi?
Olen Pontus Axell, 33-vuotias aviomies ja kahden lapsen isä, joka asuu Göteborgissa, Ruotsissa. Olen lapsesta asti ollut syvästi mukana käsipallossa, ja olen aina ollut utelias siitä, mikä saa urheilijat suoriutumaan parhaimmillaan.
Pelasin itse eliittitasolla, kunnes ACL-vamma pakotti minut perääntymään. Siitä lähtien olen viettänyt lähes 12 vuotta valmentajana eri tasoilla, mukaan lukien koulutus- ja urheilutieteen luentoja.
Miten kuvailisit ruotsalaista käsipalloa?
Käsipallo on Ruotsissa tuttu urheilulaji ja kiinnostus maajoukkueitamme kohtaan on varsin korkea, minkä saatoimme huomata äskettäisen kotimestaruuden aikana. Päätavoitteemme on aina olla korkea suoritus ja kilpailla mitaleista, mutta samalla meillä on myös velvollisuus pitää lapset ja nuoret mukana käsipalloon liittyvissä urheilulajeissa. Koska suurin osa taloudellisesta tukijärjestelmästämme tulee hallitukselta ja kaupallisilta kumppaneilta, tämä edellyttää, että meillä on laajempi näkökulma kuin vain korkea suorituskyky ja keskitymme vain eliittiin. Tämä erottaa meidät liittona moniin muihin käsipallomaihin verrattuna.
Voitko kuvailla työtäsi ja näkemystäsi käsipallosuorituksen parantamisesta?
Mikä on käsipallo?
Aluksi meidän täytyy loitontaa ja harkita urheilun fyysisiä puolia. Tiedämme kaikki, että käsipallopeli koostuu korkean intensiteetin anaerobisista toiminnoista, kuten kiihdytyksistä, hidastuksista, hyppäämisestä, suunnanvaihdosta ja korkean intensiteetin juoksusta (> 19-24 km/h). Tämä on keskeinen suoritusindikaattori ja jotain, jota meidän on päivittäin parannettava käsipallon aikana.
Näkemyksemme käsipallon fyysisestä harjoittelusta
Ensinnäkin kaikilla valmentajilla (käsipallo, fyysinen ja lääkintähenkilöstö) on oltava syvällinen tieto siitä, mitä käsipalloharjoitus antaa meille fyysisten ärsykkeiden sattuessa ja välttää liiallista arvailua. Tämä voidaan tehdä sisällyttämällä ottelun aktiivisuustiedot (Kinexion tai Catapult, WIMU) ja/tai sisällyttämällä koetun rasitusmuodon valmius ja nopeus. Tulevaisuudessa fyysisen suorituskyvyn valmentajan tulee mielestäni ymmärtää paremmin peliä ja työskennellä lähempänä suorituskykyhenkilökuntaa, eikä vain sellaista henkilöä, joka on värvätty "pelaamaan pelaajia väsymään". Siinä tapauksessa tarvitaan vankkaampaa tilastotietoa. Siksi aikomukseni fyysisen suorituskyvyn valmentajana on ylittää käsipallon, analyysin ja fyysisen harjoittelun välinen kuilu ja olla todella taitava kaikilla aloilla.
Toiseksi meidän on siirrettävä painopisteemme siihen, mikä tukee suorituskykyämme kentällä, ja mitä käsipallosessiot EIVÄT anna meille fyysisen kuormituksen tapauksessa? Joten sen sijaan, että kopioimme kuuluisia sosiaalisen median harjoituksia, jotka "näyttää aika hyvältä", koska se muistuttaa käsipallon liikkeitä, meidän on pysyttävä perusasioissa ja siitä, mikä on tietyn käsipalloliikkeen perusta (esim. maksimaalinen voima perinteisen kyykkyn avulla luultavasti parantaa hyppysuorituskykyä ja antaa meille enemmän rahaa). Toinen kohokohta fyysisessä valmistautumisessa on anaerobisempien eristettyjen harjoitusten (esimerkiksi toistuvien sprinttien) sisällyttäminen, koska siitä käsipallon suorituskyky yleensä koostuu. Haluan tuoda esiin toisen näkökulman ja sen sijaan ehdottaa käänteistä lähestymistapaa, koska aerobinen kapasiteetti on ratkaisevan tärkeä palautumisnopeuden parantamiseksi ja työtaakan ylläpitämiseksi (esim. toistuvat korkean intensiteetin toiminnot käsipallopelin aikana). Tätä tarkoitusta varten haluan lainata Gareth Sandfordin erinomaista vertausta pankkitilistä, joka liittyy siihen, kuinka voimme parantaa joukkueurheilun kuntoa. Aerobinen harjoitus (eristetty matala- tai keskitehoinen harjoittelu) on talletuksesi, kun taas anaerobinen käsipalloharjoittelu vie rahaa. On tärkeää, että tulot ja kulut jatkuvat tasaisesti, jotta laatu säilyy ajan mittaan (pelaajien loukkaantumisvapaana ja nopeana palautumisprosessina seuraavaan istuntoon tai peliin asti).
Käsipallo tulee ensin – mitä kaipaamme?
Yhteenvetona, pointtini ei ole tässä välttää anaerobista korkean intensiteetin harjoittelua, mutta tarkoituksemme ja se, mitä yritämme opettaa valmennuskoulutuksemme kautta, on, että tämän pitäisi tapahtua käsipallosessioiden aikana. Koska aerobisen kapasiteetin kehitys riippuu sekä harjoituksen intensiteetistä että volyymista, on ratkaisevan tärkeää, että käsipalloharjoittelut tarjoavat sopivan tasapainon näiden muuttujien välillä optimaalisten tulosten saavuttamiseksi. Siksi meidän tulee olla erittäin taitavia analysoimaan, olla luovia erilaisissa harjoittelumuodoissa ja tiedettävä, millaista stimulaatiota jokainen käsipallosessio tarjoaa. Koska on osoitettu, että harjoitusympäristö ja sen sopiva intensiteetti eivät aina vastaa pelin vaatimuksia (Font et al 2022). Siksi täydennämme harjoitussisältöä aerobisella keski- tai matalatehoisella harjoittelulla, joka nostaa kuntoa käsipalloon, koska kehitys riippuu myös harjoitteluvolyymista. Yksilöllistäminen ja ohjelmointi voidaan tehdä mahdolliseksi ottamalla huomioon anaerobinen nopeusreservi Excel-tiedoston avulla, johon kirjoitat sekä aerobisen maksiminopeuden (nopeus Vo2max:lla) että maksimaalisen sprinttinopeuden (Sandford ym. 2021).
Entä käsipallon tulevaisuus?
Tilastojen saatavuus on lisääntynyt viime vuosina, ja nyt pääsee käsiksi lähes kaikkeen, mikä voi aiheuttaa ongelmia tiimikohtaisten tunnuslukujen valinnassa. Tulevaisuudessa kaikki on kiinni siitä, kuinka henkilökunta hallitsee tilastoja ja hyödyntää niitä tehokkaasti päivittäisessä harjoittelussa ja otteluissa. Tästä syystä uskon, että fyysisen suorituskyvyn valmentajan tulee työskennellä lähempänä käsipallovalmentajia ja olla tarpeeksi taitava osallistumaan tilastojen ja otteluiden aktiivisuustietojen analysointiin.
Sanoisin, että on syytä uskoa, että peli on nopeampi, mutta on todennäköisempää, että joukkueet ovat taitavampia vaihtamaan tempoa hitaasta erittäin nopeaan (tiedot Kinexionilta, Catapultilta, WIMUlta). Itse uskon, että tämä on seurausta siitä, että joukkueet käyttävät erityisiä taktiikoita (esim. 7 vs 6), jotka pyrkivät vähentämään törmäysten nopeutta ja määrää. Tämä on tietoinen teko, koska tavoitteena on vähentää pelaajien yleistä kysyntää joskus hullun aikataulun aikana (9 ottelua EM- tai MM-kisoissa) ja sovittaa tempo joukkueen oikeiden päätösten ja yleisten taitojen sopivalle tasolle. käsipallosta. Tämä suuntaus on jotain, jonka voimme havaita viimeaikaisten EM-kisojen erinomaisen kokoelman jälkeen, jossa maalien määrä kasvaa samalla kun pallon hallintaaika hyökkäyksessä vähenee (@handballytics, Julian Ruxin X/Twitter).
Lisäksi tässä on hallussapidon pituuden keskihajonta vuoden 2016 EM-kisojen jälkeen.(@handballytics)
2016: 4,0067
2018: 5,2920
2020: 4,1103
2022: 4,4352
2024: 5,0839
Joten ajatukseni, että nopeampi on nopeampi ja hitaampi on hitaampi, vaikuttaa totta, vaikka EM-kisoja vuonna 2018 ei voi selittää.
Samankaltaisia trendejä on havaittavissa viime vuosina miesten pääsarjan "handbollsliganissa" (HBL), jossa myös maaliin tehtävien laukausten tehokkuus kasvaa kaudesta toiseen.
Keskimääräinen hyökkäysten määrä joukkuetta ja ottelua kohti (HBL). (Muokattu Jilsén-järjestelmistä)
Pelilaukausten keskimääräinen tehokkuus HBL:ssä. (Muokattu Jilsén-järjestelmistä)
Pelimaalit joukkuetta kohti keskimäärin per ottelu ja keskimäärin per hyökkäys HBL:ssä. (Muokattu Jilsén-järjestelmistä)
Yhteenvetona käsipallon tulevaisuudesta:
Tehokkuus kasvaa
Omistus vähenee
Tavoitteet kasvavat
Samanaikaisesti voimme havaita otteluanalyysin avulla, että pelissä on suurempia vaihteluita vahvemmilla tempon vaihteilla. Tai selvemmin hitaat menevät todella hitaasti ja nopeat todella nopeasti.
Ehkä siksi, että joukkueet ymmärtävät, etteivät he voi pelata täydellä nopeudella kokonaisia pelejä, Euroopan turnauksia tai mestaruuksia pelastaakseen tiettyjä pelaajia tai joukkuetta. Tässä on myös otettava huomioon, että mestaruuskilpailujen aikana voimme pelata yli 9 peliä 18–20 päivässä. Tämä voi johtua myös tietyistä taktisista asetuksista (esim. 7 vs 6). On myös lisättävä, että yhä useammat joukkueet ovat nykyään laadukkaampia ja taitavampia (ainakin EM-kisojen aikana). Tämä tarkoittaa, että on enemmän otteluita, jotka pakottavat joukkueet etsimään taktisia strategioita saadakseen pelaajat kestämään kokonaisia turnauksia.
Loppujen lopuksi tämä tarkoittaa, että fyysiset vaatimukset todennäköisesti kasvavat edelleen ja fyysisen suorituskyvyn valmentajan tarve, jolla on kokonaiskuvaa, tulee olemaan entistä tärkeämpää. Tämä johtuu siitä, että nuoremmalla vaaditaan oikeaa peruskoulutusta ja eliittitasolla yksilöllistymisen tarve on elintärkeä.
Mikä on sinulle seuraavaksi?
Jos haluat ottaa yhteyttä, keskustella käsipallosta yleisesti tai sinulla on kysyttävää, keskustelen mielelläni. Tällä hetkellä etsin aktiivisesti seuraavaa ammattimahdollisuuttani kaudelle 2024/2025, innokkaana tuomaan taitoni ja kokemukseni uuteen joukkueeseen. Otetaan yhteyttä ja tutkitaan mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia. Alta löydät yhteystietoni ja löydät minut myös LinkedInistä, Instagramista tai X:stä.
Pontus Axell
Fyysisen suorituskyvyn valmentaja
Ruotsin käsipalloliitto
+46735729372
Lopuksi totean, että Pontus Axellin asiantuntemus ja intohimo käsipalloon loistavat, tarjoten arvokkaita näkemyksiä urheilun dynamiikasta ja tulevaisuuden kehityksestä. Hänen matkansa pelaajasta valmentajaksi on esimerkki omistautumisesta huippuosaamiseen ja innovaatioihin suorituskyvyn parantamisessa. Kiitämme Pontusta hänen korvaamattomien näkökulmiensa jakamisesta ja odotamme innolla, että pääsemme todistamaan hänen työnsä jatkuvaa vaikutusta käsipallon maailmassa.